UUTISKIRJE VIIKKO 16/2022

OOPS! NYT EI KYLLÄ LUOTI MENE OHI  

Ennen toista maailmansotaa suomalaiset olivat yksi Euroopan sairaimmista kansoista. Sen jälkeen väestön terveys on jatkuvasti parantunut. Kun suomalainen mies eli 1940-luvun alussa keskimäärin noin 55 vuotta, on miesten elinajanodote tänään lähes 80 vuotta. Naisten elinajanodote on pidentynyt lähes yhtä paljon, 62 vuodesta yli 84 vuoteen. Nykyään miesten ja naisten yhteinen elinajanodote on yli 81,5 vuotta. Pidempään suomalaisia elää vain ruotsalaiset (yli 82 v.) ja pisimpään tällä hetkellä elävät japanilaiset, joiden elinajanodote on yli 84 vuotta (japanilaisnaiset pois lukien geishat). Tätä kirjoittaessani ruotsalaisten covid-19-kuolemat saattavat muuttaa tilastoa niin merkityksellisesti, että saatamme kivuta (joidenkin vuosien päästä) sijan verran ylöspäin tilastossa. Elinaikaennusteella (kansan kielellä eliniän ennuste) tarkoitetaan ennustetta vastasyntyneen lapsen eliniäksi vuosittaisen kuolleisuusuuden pysyessä tilastollisesti samana.  

Ihmisikä on myös käsite, josko ei niin virallinen sellainen kumminkaan. Kansankielellä puhuttaessa, sillä tarkoitetaan ihmisen ikää historian saatossa, jossa elinajanennuste ja kunkin aikakauden tavat, tottumukset ja käytännöt luovat tuon iänmääritelmän. Ikäisteni omat vanhemmat saivat 50-vuotislahjoikseen varhaiseläkkeen mahdollisuuden sekä joko kaappikellon tai keinutuolin. Tämän päivän suomalainen ei kehtaa pitää viisikymppisiä edes iän merkkipaaluna (kuten vielä vuosituhannen loppupuolella), ja valtio pitää huolen siitä, että eläkettä saa odottaa seiskakymppiseksi. Tämän päivän finnit ovat eläkkeellään toimeliasta sakkia, ja ikänsä tupakoimattomat vielä myös eläkkeellä terveitä, jolloin kaappikelloilla ja keinutuoleilla ei tee yhtikäs mitään. Tupakoiva, joka saavuttaa eläkeiän on kiitollinen saadessaan lahjaksi keinutuolin, jossa päivät pääksytysten istua, ja kaappikellon, edes mitä kuunnella. Toivottavasti uusi koti, hoivakodin huone on sen kokoinen, että saatu lahja mahtuu sinne. 

Tupakointi lyhentää elinikää. Parikymmentä askivuotta tupakoinut menettää yli kymmenen vuotta elämästään tupakan aiheuttaman sairauden seurauksena. Vaikka elinajan odotteesta puhutaan paljon, niin jostain syystä suomalaisille on piirtynyt kuuppaan kuva asiasta, että se olisi mediaani-ikä kuolemasta. Siis ikään kuin ikä, mihin keskimäärin kuollaan elämässä, miehet hieman naisia aiemmin ja ikään kuin ”laskennallisesti avoin” kullekin joka ikinen päivä. Askivuosi yhtälönä tarkoittaa päivittäinen kulutus kerrottuna tupakointivuosilla. Askin päivässä vuoden ajan tupakoiva tupakoi askivuoden. Kaksikymmentä askivuotta tupakoinut nelikymppinen tulee ehkä lukeneeksi tilastoa, että ”tuohon ikään on vielä aikaa”, kun tulisi ymmärtää, että elinajan ennuste annetaan lähtöasemalla, väliasemallakaan sitä ei voi vaihtaa ja päättöasemalla luku ei ole ikinä se, joka lähtöasemalla annettiin. Siksi sen nimi on ennuste, aivan kuten veeärrän aikataulut. Se, millaisia lukuja saa itselleen väliasemilla ja päättöasemalla, riippuu pitkälti siitä, miten kroppa kestää matkustamista. Ne, jotka matkustavat terveellisiä välipaloja nauttien, nauttivat matkasta huomattavasti enemmän kuin myrkkyjä nauttivat ja saavat matkustaa pidempään.  

Suomalaiset ylpeilisivät tilaston ykkösinä maailmassa, jos tilastoista löytyisi viisi kuoleman aiheuttajaa hieman kohtuullisemmilla lukemilla. Ne ovat tupakan aiheuttamat sairauskuolemat, alkoholin aiheuttamat sairauskuolemat sekä alkoholin vaikutuksen alaisena tehdyistä tapoista johtuvat kuolemat, itsemurhat ja pienhiukkaskuolemat. Tietääkseni näitä ei ole tilastoitu yhdeksi, mutta jos olisi, niin todennäköisesti lähes täyteen sataan prosenttiin liittyy ”savuhaitat”, kuten tupakointi. Siinä missä tupakkaan kuolee Suomessa yli sata jokainen viikko, kuolee alkoholin seurauksena yli 30 henkeä viikossa. Lähes saman verran kuin alkoholiin, kuollaan pienhiukkasiin. Mökkikansa saunansa lämmittäessään tappaa itsensä ja muut ympäriltään. Suomalainen on oppinut lämmittämään saunaa neljä tuntia tunnin tarpeeseensa. Köyhällä kansalla on aina ollut sentään jotain millä rehostella, nimittäin klapeilla. Kun saunaa lämmitetään kossupullon ja norttiaskin voimalla, eivät elinajan ennusteet voi olla kovinkaan hyvät. Lopputuloksetkin jo tiedetään: joko palanut arina tai sauna, ja rantaan housut nilkoissa kaatunut finni. Edes muikkuverkoille ei tälläkään kertaa keretty. 

Miksi tupakkakuolemista ei puhuta, vaikka Suomessa kuolee yli sata henkeä joka viikko tupakan aiheuttamiin sairauksiin? Miksi ne eivät ole esillä jokapäiväisenä teemana uutisissa? Miksi politiikassa ei kukaan nosta tupakointia sairauksien ja kuolemien aiheuttajana seipään nokkaan? Miksi siitä vaietaan, miksi sitä ikään kuin pidetään itsestään selvänä tai toissijaisena asiana? Poliittisen vaikenemisen taustalla on osaamattomuus ja kyvyttömyys tarttua asiaan. Tupakoiva ei edelleenkään saa tarvitsemaansa apua, sillä yhdenmukaista hoivajärjestelmää ei Suomessa ole saatavilla. Sellaista, joka sisältäisi uskottavan ja toimivan yksilöllisen hoito-ohjelman. Tupakoiva on yksin sekä ongelmansa että sairautensa kanssa. 

Tähän mennessä on tuotu esille kaksi olennaista tekijää, jotka johtavat tupakkariippuvuuteen: Ensimmäinen oli riippuvuuden alttius, koukun voiman vähättely ja koukun kestävyys. Koukun ohella toinen on puolittainen hälläväliä-asenne sairauksia kohtaan. Miksiköhän, kun kyse on kuitenkin omasta kropasta nyt ja hengestä loppu viimein? Miksi yleisesti fiksun tupakoivan on vaikea tarkastella faktoja objektiivisesti ja neutraalisti, ja vielä kaiken lisäksi ymmärtää sitä? Miksi niin moni tupakoiva katsoo tarkoituksella hieman ohi tilaston? Miksi ylipäätään katsella lukuja ja tekstisisältöä, jos ei halua ymmärtää lukemaansa? 

Mitään tylsempää ja ikävämpää luettavaa ei ole kuin yleinen tupakkatietous ja sen tilastot. Ymmärtääkseen sairautta ja riippuvuutta ymmärtääkseen siis mitä tupakointi on karu tietous olisi hyvä omaksua, olet sitten tupakoiva tai tupakoimaton. Niidenkin, jotka näistä tietävät, olisi ne syytä kerrata, koska uutta tutkimusta pukkaa eetteriin tämän tästä. Suomalaiset eivät ole riittävän hyvin kartalla asioista, siten kuin tulisi olla, ja vähiten ovat juuri tupakoivat. Tupakoivalla on jostain kumman syystä muodostunut kuuppaan kuva tupakoivan kuolemasta, joka on ikään kuin ”luonnollinen”. ”Kuolema tulee ja ottaa ja korjaa pois minkäs siinä sitten teet”. Valitettavasti tämä on se asenne, joka yleensä määrittää sen, miksi tupakoiva tupakoi ja miksi tupakasta on vaikea päästä eroon. Jatketaan hieman asenteen tarkastelua ja maalaillaan fiktiota, joka sekään ei välttämättä ole kovin kaukana todellisuudesta. 

Koplataan yhteen mielikuvat aikaisemmasta elinajan odotteen käsityksestä ja tupakan aiheuttamasta kuolemasta. Niissä syntyy kuvitelma, missä kuollaan jossain vaiheessa elinikää (todennäköisesti nykyistä keski-ikää myöhemmin) vanhana ja missä kuolema on ikään kuin valittavissa. Eletään siis illuusioissa, jossa jopa itse kuolemassa nähdään ”Happy End!” Tupakoiva voi ylläpitää tupakointiaan, mutta hänen ei tulisi missään nimessä ylläpitää näin valheellista mielikuvaa kuolemasta. Ei viikatemies tule morjestaan ja toivottaan hyvää matkaa hoivakotiin kukkasten kera. Se vierailee siellä kaiket päivät. Se ilmestyy päivän saatossa, milloin vain ja niin halutessaan, mutta öistä se tykkää eniten, koska silloin se saa olla kanssasi kahden. Jos tupakoiva ei osaa kunnioittaa viikatemiestä, niin silloin on pahat merrassa. Nämä herrat Captain Hook ja viikatemies tulisi tupakoivan nostaa arvostuksessa ”ansaitsemalleen” tasolle. 

Se, milloin hetki ja paikka varmistuu ei ole painettu etukäteen kansiin. Tilastot kertovat rajua tekstiä siitä, että tupakoiva menettää keskimäärin kymmenen elinvuottaan ennenaikaisen kuoleman seurauksena. Missään ei tietääkseni ole tilastoitu, kuinka paljon hän menettää terveitä elinvuosia ennen kuolemaansa. Emme tiedä, kuinka pahoin hän voi niin fyysisesti kuin henkisestikin viimeisinä vuosina ennen kuolemaansa, paitsi jos saa seurata (lue joutuu) jonkun läheisensä kamppailua hengestään. Takuulla tiedät, mitä hän vastaisi kysyessäsi, ”jos nyt saisit päättää…”. 

Kuolemaan johtavista tupakkasairauksista suomalaiset tietävät myös aivan liian vähän. Ja miksi tulisi tietää? Olettaisin, että tupakoivan puoliso, lapset, lähisuku ja ystävät saattaisivat olla kiinnostuneita tupakoivan lähimmäisensä oireiluista. Jos tupakoivan sairasta kehoa luetaan röntgenkuvista, niin sieltä käsin on mahdotonta osoittaa, mikä suoranaisesti on tupakan aiheuttamaa ja mikä jonkun muun. Jos lääkäri diagnosoi kuvistasi jotain mitä tahansa epäilyttävää tullen yhdistäneeksi sen tietoon askivuosistasi ja pyytää sinua harkitsemaan vakavasti tupakoinnin välitöntä lopettamista, niin varaudu lääkärikäyntiin varmistamalla liika vaikku pois korvistasi. Lääkäri ei toimi liikennevalomenetelmällä: se milloin hän pyytää, kehottaa ja käskee, tulee itse ymmärtää, koska vastuunsa niistä joutuu joka tapauksessa kantamaan. 

Jotta tupakkasairauksien etenemisistä kohti kuoleman aiheuttajaa (vaikka esim. syöpää), ymmärtäisimme paremmin, niin otetaan ehkä hieman tutumpi vertaus alkoholin päihdekäyttäjän vastaavasta sairauden kehityksestä. Maksa sanoo poks vasta käytyään läpi jokusen helvetin lähtien eritasoisista rasvamaksavaiheista edeten kirroosin kautta syöväksi. Edeltäviä vaiheita kirroosiin ei välttämättä tunnista, sillä kehittyvä syöpä on usein oireeton. Joten, sitä milloin syöpä korjaa pois, ei voi ennustaa. Tämä siis alkoholista koituva prosessi maksasyöpään. Tupakoivan prosessi lienee lähes vastaavan kaltainen tai ainakin loppu sitä on. Ja se loppu ei ole ”Happy End!” 

Suomalaisen keskimitassa alahuulen alta virtsatien päättöön on matkaa alle metri. Tälle lyhyelle matkalle ylhäältä alas lukien sairastutaan suu-, kurkunpää-, nielu, ruokatorven- ja keuhkosyöpään. Sisäelimistä sairastutaan maksan, haiman ja munuaisten syöpiin. Vatsan seudulta alas tulevat maha-, paksusuolen-, kohdunkaulan- ja virtsarakon syövät. Nämä ovat tappavia syöpiä. Yleisimpiä ja tutumpia sairauksia ovat sydän- ja verenkiertoelinsairaudet, kuten sepelvaltimotauti, aortan laajentuma ja laskimotukokset, sydäninfarkti ja sen yleinen seuraus sydänperäinen äkkikuolema, aivoinfarkti ja kohonnut (ja korkealla pysyvä) verenpaine. Uusimpana juuri todennettu lukinkalvonalainen aivoverenvuoto, jonka tiedetään olevan tappavin aivoverenkiertohäiriö ihmisellä.  

Siinä tuli aika kattava setti sydän- ja verenkiertoon liittyviä sairauksia. Kaikkia näitä sairauksia tupakointi pahentaa ja tutkitusti se on merkittävä osatekijä kuolemaan johtaneessa syissä. Seurauksia tupakoinnista on usein vaikeaa saattaa varmoiksi kuolemaan johtaneiksi syiksi. Mikäli voisi, tilastot voisivat olla vielä nykyistäkin karumpia. Missään aikaisemmin mainituissa kuolemaan johtavissa syövissä tai sydänpohjaisissa sairauksissa ennusteet kuolemalle eivät ole ”mukavaa kuultavaa”. Ennusteissa kuolemasta, ei puhuta vuosista vaan puhutaan enneminkin kuukausista. 

Jatketaan tupakan aiheuttamien sairauksien lähes loputonta listaa. Hengitystiesairauksista astma, keuhkoahtaumatauti, krooninen keuhkoputken tulehdus ja keuhkokuume. Suusairauksista parodontiitti (eli hampaat muokkaantuvat tippukiviksi, kunnes ne tippuvat suusta teeren lailla oksalta), erinäiset hampaiden ja ienpintojen tulehdustilat (nuuskaajilla mm. limakalvotulehdukset). Tupakoinnin seurausta on sekin, että haju- ja makuaisti katoavat lähes olemattomiin. Vääjäämättä tulee mieleen toleranssin kehittymisen seuraukset tässä asiassa. Tupakoiva tarvitsee makkaraansa chilisinappia, siinä missä tupakoimaton pärjää Meiran vihreällä. Vessassa on mukava käydä, siellä kun ei tuoksu enää lainkaan niin pahalle kuin aiemmin. 

Suomessa tupakoidaan raskausaikana edelleen yhtä paljon kuin 40 vuotta sitten. Muutosta parempaan ei ole onnistuttu aikaansaamaan sen enempää raskauden alkuvaiheessa tupakoiviin kuin koko raskauden keston ajan tupakoiviin. Katsetta ei tule kohdistaa raskaana oleviin vaan se tulee kohdistaa hoivajärjestelmään. Miten on mahdollista, että 2020-luvulla tuotetaan edelleen samoja lukuja kuin 40 vuotta aiemmin. Mistä on opittu: mitä on tehty oikein ja väärin tai mitä on unohdettu tehdä tai osaamattomuuttaan jätetty tekemättä? Ja mitä tullaan tekemään huomenna, jotta päästäisiin edes lähelle muita Pohjoismaita kyseisissä tilastoissa? Kun kohdistetaan hoiva raskaana olevaan, tulee se kohdistetuksi samalla moneen muuhunkin ihmiseen. Häneen, joka on ollut osallisena raskauden syntyyn sekä tulevaan tai tuleviin lapsiin. Vielä, kun ei varmuudella voi sanoa tuoko haikara yhden vai useamman tupakkaan jo perinnöllisesti altistuneen.  

Lista jatkuu. Raskauden ajan ja synnytyksen jälkeisen ajan yleisiä haittoja ja riskejä ovat: istukan ennenaikainen irtoaminen, keskenmeno, kätkytkuolema, sikiön pienipainoisuus ja sen tuoma varhaiskuoleman riski, lapsen kasvua hidastavat tekijät (fyysinen koko ja kognitiivinen oppiminen) ja myöhemmät imetys- ja maidoneritysvaikeudet sekä lapsen maitohampaiden koko, kalkkeutuminen ja karies jo lapsuusiällä. Mikäli lasta yrityksistä huolimatta ei kuulu, siihenkin tupakointi on usein syynä. Se aiheuttaa sekä naisen että miehen hedelmällisyyden heikkenemistä, miehen siittiöiden määrän vähenemistä ja niiden liikkuvuuden heikkenemistä, jopa impotenssiin voi sairastua tupakasta. Naisella myöhemmin vaihdevuosien varhaistuminen, ikävä virtsankarkailu sekä naisilla että miehillä voi sekin olla osaltaan seurausta tupakoinnista.

Vanhenemisen seurauksia ovat selkärangan rappeumat ja osteoporoosi, silmän ikärappeuma ja harmaakaihi, nivelreuma ja ihon vanheneminen ovat nekin usein myös tupakan aiheuttamia. Jopa sokeutuminen voi olla tupakoinnin seuraus. Tyypin 2 diabetesta ei tarvitse odotella vanhuusiälle saakka. Nykyihmisevoluution hesburger-neanderilainen voi saada sen jo ennen kaksikymmentävuotissynttäreitään. 

Yhdysvaltain tartuntatautien valvonta- ja ehkäisykeskus arvioi, että kaksi kolmesta syöpätapauksesta kyettäisiin ennaltaehkäisemään elämäntapamuutoksilla muun muassa välttelemällä liikalihavuutta ja tupakoimattomuudella. Jotkut syöpätutkimuslaitokset eivät ole edes näin varovaisia arvioinneissaan arvioiden määrien olevan jopa yli 90 prosentin tasolla. Tieteelläkään ei pystytä aukottomasti vahvistamaan sitä, missä määrin edellä mainitut sairaudet ovat tupakan seurausta. Ja vaikka tiedettäisiinkin, ei silläkään ole järin suurta merkitystä. Tärkeintä on ymmärtää, että tupakka rappeuttaa ihmisen sairaaksi ennenaikaisesti. Sen seurauksesta hän menettää paljon terveitä elinvuosia johtaen lopulta ennenaikaiseen kuolemaan.  

Joskus on helpompi tuoda asioita esiin mielikuvien kautta. Pysähdy hetkeksi miettimään vanhuuttasi. Miten kokisit kuvitteellisen tilanteen, jossa ikätoverisi ja paras ystäväsi (ikänsä tupakoimaton) käy morjestamassa sinua sinun 70-vee syntymäpäivänäsi hoivakodissa. Istut rullatuolissa ja asut hoivakodissasi, missä olet asunut jo kohta kolme vuotta. Ystäväsi tulee naapurikunnasta kahdenkymmenen kilometrin takaa ja näyttää iloiselta ja hyvinvoivalta uusi fillarikypärä päässään ja uusissa Adidaksen lenkkitossuissaan. Lähtiessään ja hyvästellessään parin tunnin perästä, hän toivottaa sinulle ”hyviä vointeja”. 

Terveellä järjellä varustetun tupakoitsijan johtopäätös tässä vaiheessa on, että riippumatta mihin tulet sairastumaan myöhemmin, on se tupakoinnin seurausta, etenkin silloin kun sinulla on riittävä määrä askivuosia takana. Jos tupakoiva haluaa päästä eroon tupakasta kyeten omalta osaltaan vaikuttamaan terveyteensä, tärkeää on hyväksyä se tosiasia, jonka näet askissasi joka ikinen päivä ja monta kertaa: ”Tupakka vaarantaa terveytesi!” Päätös lopettaa tupakoiminen terveydellisistä perusteista kannattaa aina riippumatta iästäsi ja askivuosistasi. Lopettamalla nyt, jokaisella tupakoimattomalla päivällä saavutat itsellesi uusia päiviä ”tulevaan” elämääsi. 

Olisiko sun tullut aika lopettaa?

 

Tutustu “Valmennuksen sisältö: Vaiheet ja Oppitunnit”

>>> lue ja vakuutu!